Bloggers block

Yep, quess this is what writers go trough, when they hit a slump....

The reason why I haven't been writing here for a while, atleast for a few days, is that I really live an uneventful life. I work from 0700 to 1530, after work I relax for a while. In other words sleep. After my nap I go to practice and that's pretty much my day... Sounds exiciting, I know!

It makes me pretty sad, reading other peoples blog's. Mainly cause everyone else seems to enjoy life to the fullest. Well not all. The other day I was just going through random blogs and hmm... Well, maybe 90% of them were about some eating disorder or how life sucks when one is depressed. Well, can't argue with that...

So, nothing new has happened. Atleast anything I wanna share here. Somethings are best kept for myself... I know, I know. People wanna read about personal stuff and that sort of things. As I've said before, I'm not a good feelings sharer. And there isn't really anything to share here... 

But my openness with other people has gone pretty well. I'm still trying to be more open. Okey, one thing happened a few days back. Me and two of my mates, were having a cup of coffee at a local gas station. Yes, a very trendy place! So my friends starts talking to me "Hey, I really just wanted to borrow your LOTR collection cause my girlfriend had a miscarriage the other day and we wanted something else to think about." I literally shitted bricks for the next few minutes and the only words I got out of my mouth were "Really. That sucks..." I'm a real idiot! I know... You know that feeling when something really throws you off and you don't know what to say or do. You just panic and shut down... That happened to me. My friend was really casual about it, like shit like that happens every other day... Well everyones okay and no ones hurt. We all survived and my friends girlfriend is doing ok also so... But the funny thing is, my friend started immediately joking about how he's going to use a condom for that day on and so on. Maybe that's how he deals with it...

It's funny how other people react to news like that. Some choke, others go crazy and start weeping and other just shut down. I'm a down shutter, I close up and freeze when someone gives me bad news. My mouth fills with ugly frogs, who are really eager to come out... Another problem with myself...

The first day of the rest of my life.

AKA Days of days. Voi elämä!

Uhosin eilen kuinka aion kääntää tän kaiken ympäri ja olla mukavaihanakilttirento. No mä olinki, ainaki jonku aikaa. Pari pikku kilaria tuli ehkä otettua, no enemmä sellasta pään sisästä mikä purkautu nauruna. Miks mä aina nauran...?

Kilari 1: Puhuttii töissä, sossukopis, noista Venäjän homoparaateista ja kuinka siel oli puppelit saanu pamppua. No jotenki loppuen lopuks puhuttii tästä homojen adobtio-oikeudesta. Tietäähän sen kuinka stimuloivaa keskustelua se on ku kopis istuu kymmenkunta elämän kovettamaa raksamiestä. Mut tää yhden pohjanmaalaisen, entisen painonnostajan ja muutenki tosi ahdasmielisen kaverin kommentti sai mut nii repee. "Ei homojen kuulus mitää adobtoida. Tiäs mitä pedofiilejä ne on!" ?!?!?!? Oikeesti, anna mulle tauko! (give me a break, iha vaa teitä varten ajattelin lontoottaa ton ;) ) Eikös tällänen 50v, parin lapsen duunari isä oo enemmä se kohde ryhmä. Siis juurikin näitä joista profiloituu pedofiilejä? En ite oo ainaka koskaa kuullu homopedofiileistä. Okei, ehkä taikuis ny on mitä on mut ei mennä siihe ny. Mä en vaa voi käsittää toisten ajatuksen juoksua... Kulkeeko tollaset ihmiset, jotka laukoo noita kommentteja, päivät kaduil sillai "Punkkari - vandaali. Hippi - vie ne möyhös muualle, homo! Neiti taitaa palvoo saatanaa ku on noin paljon mustaa. Minä menen ny autoon kuuntelee Kari Tapioo ja haaveilen kalaretkestä arjalaan..." 

Kilari 2: Mä vittu vihaan odottamista! Vihaanvihaanvihaanvihaan! Siis no tietty se töis menee, siitä saa palkkaa! :D Mut hain äiten töitte jälkee töistä. Sovittii et puol neljä se ois valmiina. Paskankusisetmarjat! Puol tuntia jouduin venaa ku rouva täyttää jotai ihmee lappua ja miettii et pelaisko totoo vai V-75:sta. Olis pieni hinku noin töitte jälkee päästä himaa mut... Venataan ny. No 30min ja 3 tupakkaa myöhemmin päästii lähtee. Että vittu jee! 

Pläräsin tänää seiskaa ku odottelin tota äitiäni. Tukiainen oli paskonu naamansa!!!! Paras uutinen koko päivänä! Ei sais olla ilkee ja toivoo toiselle pahaa. Mut hei... Mietitääs ny kenestä on kyse. Kuinka paljon Tuksu ja sen ihanat asiantuntevat kommentit vie uutistilaa tärkeiltä asioilta. No nyt se saa sitä lisää ku feissi on mössönä...

No, ehkäpä tää tästä lähtee taas paranee. Tarjosin mä mestarille työmaalla palan suklaata ku se jeesas mua. Ehkä se pistää hommat balanssii ja oon plus/miinus nollassa. Taidan jatkaa Röyksoppin uuden, mahtavan Junior levyn kuuntelua ja ottaa chillisti. Onneks kohta pääsee urheilee ja vähä purkaa taas itteensä...

Map Of Problematique

Hmm... Where to begin? 

I'm not good at talking about myself, atleast not in a personal level. I'm always hiding and covering things from people around me and from myself. When something bad happens I tend to cover it with a smile or I just start to pretend  it wasn't important. I try to keep myself distant from others, just so I can avoid getting close. So close I could be vulnerable to other peoples feelings and to their doings. 

I'm a covard. I hate takings changes with others. What if I crash and burn? What if I get hurt? Hurting others has never been a problem with me. I can be and I usually am, emitionally very cold and distant person. The hardest thing is accepting that and admitting that to myself. Well, who's perfect? We all got our faults... But I've found a light at the end of a tunnel. And I'm really trying to be a better person. Better, better, better. What drives me to do that?

Last night I reconnected with an old friend of mine. We had a long and good talk. Had a lot of catching up to do. And while we were chatting, a lot of old and forgotten memories came to my mind. It brought back a certain time of my life I'm not really proud of. I really can't recognize myself from that. I've changed. I've really have! I was a real resteless soul, if you say it nicely, when I was younger, when I lived my life like nothing really mattered. Everything I did, I did it for myself and myself alone. 

Today those thoughts have runned through my mind. And I've been ashamed of myself. 

So maybe this is a bright new start for me. Maybe today is the day I change it all around. If I can get the courage to do so... I was really inspired by a story, or a writing by my friend. She seems to have done so, like really given up on the selfdoubt and started to enjoy herself. I'm really jealous of her. I know, I don't seem that insecure but I really am. I hate myself for that, for letting something stupid to bother me so much. So much I start to loath myself. And it's nothing specific, it really can be anything. But I'm working it out and trying to be more secure.

So maybe this was my first attempt to try to be more... How do you say it? More open with myself. Maybe it's time to do something about myself and try a bit harder. Especially now that I got a good reason to try harder.

Where to begin...

Alotin tosiaa työt viime viikol. Näil näkymin ois maalaamista tiedos tohon heinäkuun puolee välii. Kaips tää kesä menee tälläikin. Nollat taulus sudin seinää 0700-1530. Ja meillä kaikilla oli nii muukaavaa... Pelottaa et koska toi homma alkaa ottaa tosissaa päähän!

Ei sais valittaa ku on kerranki töitä, enkä mä kyl valita! Oon nii tyytyväinen et sain töitä ittelleni! Vaiks tää ny ei vastaa mun koulutusta tai niit hommii mitä mun kuuluis tehä, mut pakko vaikeista ajoista on jotenki selvitä! Onneks on taskuradio... :P

Alotin kirjottaa tätä tekstiä pari päivää sit, jostai syystä en saanu tätä kirjotettuu loppuu... Tais tulla jotai pirusti tärkeempää tekemistä... Onneks meni tänää taskuradio tänää töis rikki, et se siitä ilosta sit... 

Mä mietin täs taas jotai elämää suurempia kysymyksiä. Niinku onks Johanna Tukiaisen pakko olla olemas ja miksei Matti ja Mervi vois vaikka vaa painua vittuu?! Ei mul niit sillai vastaa oo mitää mut jotenki alkaa pikku hiljaa ottaa päähä ku mediat on täynnä noista juttuja ku maailmal tapahtuu oikeesti pikkase, siis tosi vähän, tärkeempii asioita. Mä en ees tajuu miks ostan yleensä aina töis Iltalehden ku mua vituttaa lukee sitä! On jotai tekstarikohua tai sit pelotellaa sikainfluenssal. TAI! Tarina siitä miten Alex Stub hullaannutti Hilary Clintonin jollai aksentillaa. Sivulausees kyl mainittii mitä niitte kokous käsitteli... 

Noh, ehkä mä oon paasannu taas tarpeeks. Mä en voi sille mitää, vihaan suomalaista mediaa ja uutisointia! Okei, Ylex on iha jees. Siel niinku puhutaa asiaa ja niistä asioista mil on oikeesti merkitystä ja asioihin tarjotaa must iha fiksut näkökulmat. Ettei se oo aina se Matti 45v "Joo, onhan toi tosi tyhmää et saa sakot siitä ku puhuu puhelimee samal ku ajaa..." 

Pakko myöntää, oon koukus radioon...

Uneton

Mä en vaa ymmärrä miksei mul voi olla normaalin ihmisen unirytmiä...

Viime yönäki, siis eilen oli tosiaa se ihana 0600 herätys ja pyörin viel kahden aikaa yöllä sängys ja kirosin et aamul väsyttää. Eikä muutosta näy...

Nooh, on sitä ennenki pärjätty vähillä unilla. Mut ei tää tervettä oo! Pitäs muutenki alkaa skarppaa... Liikaa jätän hommia tekemättä tai jätän ne iha viime tinkaa ja sit ihmettelen missä on vika ku mikää ei natsaa...

Kun on saamaton, on saamaton!

Valivalivali... Iha hauskaa mul silti on tai ainaki yleensä. Tai nii, kyllähän sitä aina hauskempaa vois olla... Emminä tiä! Vähä sekava olo... Pyh pah, oispa jo vloppu ni pääsis olee.

Sain kuulla et ens vloppuna on äitienpäivä. En oo koskaa varmaa ostanu äitelle mitää lahjaa tai mitää tällästä, ehkä jonku kukkasen antanu. Oonkohan mä huono poika? Toivottavasti en... Ei vaa hotsita yhtää tollane juhla, tulee ja pilaa hyvän sunnuntain! Taas kerran! "Pitää mennä mummulaa ja tädille ja mummulaa". Tsiis... Ei vaa oo mun juttuni.

Sunnuntai

Ja vähän on sellane fiiliski...

Vappu ohi, tuli heiluttua kylällä ja nautittua vettä väkevämpää. Huomenna pitäs si alottaa työt. Vähä jännittää kuinkahan sitä aamusta herää. On nääs unirytmi sekasin ku enemmä mut mä uskon siihen et pystyn skarppaa!

Oli muutenki aika tapahtuma rikas vappu. Sain kyl niin paljon nauraa enemmän ja vielä enemmän känniste ihmisten tekemisille, enkä tainnu kyl ite olla yhtää parempi... Mut onneks se on ohi!

Tästä tää taas lähtee, toivottavasti tulee hyvä kesä!

My victory's complete!

So hail to the king!

Where am I at? Let me tell you... Today was the last exam, test or whatever! Finally it's over... It's time to start concentrating and gettin prepared with the challenges summer brings along.

Gotta admit I'm really excited! I hope the summers turns out to be as good as it seems. Everything's been running pretty smoothly these last few weeks and I have to say, I'm happy, like really happy for the first time in a long time! Can't wait what brings me down like a house of cards...

But I'm feeling just peachy right now...

SE ON VAPPU NY!!! Bailandoo, bailando!